Mikä ihmeen Kanban?
26.09.2009 | Lare Lekman | Kommentoi
Japaninkielinen sana kanban on suomeksi näkyvä taulu.
Kanban-menetelmä sisältää vain kolme sääntöä, jotka voi osin ajatella Scrumin laajennuksena. Samalla tavalla pariohjelmointia (XP) ja testivetoista kehitystä (TDD) on jo vuosia käytetty täydentämään Scrumin kolmea roolia, kolmea seremoniaa ja kolmea dokumenttia.
Kanbanin kolme sääntöä:
- Pilko työt sopivankokoisiin tehtäviin
- Kirjaa kukin tehtävä paperilapulle ja kiinnitä laput kanban-tauluun
- Kuvaa taulun sarakkeilla missä työvaiheessa kukin tehtävä on
2. Määritä WIP (work in progress) taulun jokaiselle sarakkeelle. WIP tarkoittaa suurinta määrää tehtäviä, joita kyseisessä sarakkeessa saa kerrallaan olla, jottei sarakkeeseen kasaantuva työ hidasta muita työvaiheita.
3. Laske tehtävien läpimenoajat (Lead time, keskimääräinen aika yhden tehtävän valmistumiseen). Optimoi sitten prosessia ja kokeile erilaisia WIP-arvoja läpimenoajan ja ennustettavuuden parantamiseksi.
Scrumin ja Kanbanin ero on siinä, ettei Kanban sisällä kehitysjaksoja, vaan suunnittelupalavereita pidetään aina tarvittaessa ja ohjelmistosta julkaistaan uusi versio heti kun pienin markkinoitava ominaisuusjoukko valmistuu. Näin Kanban-taulu ei koskaan tyhjene vaan pysähtyy viikonlopuksi kuin liukuhihna.
Kanban sopii mielestäni luontevimmin tilanteeseen, jossa jatkuvasti muuttuvaa työn sisältöä on mahdotonta lukita edes yhdeksi viikoksi. Esimerkiksi ohjelmiston ylläpidossa voitaisiin Kanbania käyttää reagoimaan lähes välittömästi käyttäjien vikailmoituksiin. Tästä esimerkistä tosin herää kysymys kannattaisiko laatuun kiinnittää huomiota jo kehityksen aikana…
Ennen Kanbanin toteutusta kannattaa arvioida tarvitseeko muutoksiin todella reagoida päivittäin, ja mitä suoria ja epäsuoria vaikutuksia tällä on. Jos samalla luovutaan Scrumin tasapitkistä jaksoista, saatetaan kadottaa osa työn tavoitteellisuudesta, kun kehitysjaksolle määriteltävä tavoite ja ajan loppumisen tunne jäävät pois. Suunnittelu- ja arviointikokouksiin voi myös olla vaikeampaa osallistua, kun kokousaikaa ei etukäteen voida varata, ja julkaisuaikoja voi olla hankalaa ennustaa suuremmalle projektille. Tuoteomistajan tulee lisäksi olla ketterä kuin gaselli sopeutuakseen töiden jatkuvaan “syöttämiseen”, ellei Selected-sarakkeen työjonoon (kts. kuva alla) aseteta niin korkeaa WIP-arvoa, että tuoteomistaja ehtii välillä tehdä muutakin.
Haasteista huolimatta Kanbanille löytynee käyttökohteita. Hopealuoti Kanban ei kuitenkaan ole ja ennen sen toteutusta kannattaa ketterän kehityksen perusteet harjoitella kuntoon vaikkapa Scrumilla.
Kuva on Henrik Knibergin loistavasta PDF-kirjasta Kanban vs Scrum, joka on toiminut tämän kirjoituksen pohjana. Kiitos Henrik.